Daily Archives

One Article

Yleiset

Rahankäyttö eri aikakausina

Posted by kylve on

Sukupolvia erottaa toisistaan monikin asia, mutta rahankäyttötottumukset ovat yksi näkyvimmistä eroista. Siinä missä nykyisten kolmikymppisten isovanhemmat käyttävät teepussitkin uudelleen, kolmikymppiset itse ovat harrastaneet shoppailua eli huvikseen ostoksilla käymistä puolet elämästään.

Tämä on tietysti ymmärrettävää ajankuvan näkökulmasta. Nykyiset 80-90-vuotiaat muistavat sota-ajan, joka on jättänyt jälkensä moniin sen ajan ihmisiin. Kun on elänyt nuoruutensa pula-ajan puitteissa, ei myöhemmin toteutunut yltäkylläisyys välttämättä tempaa mukaansa. Kärjistetysti sanottuna tämän päivän vanhukset ostavatkin vain tarpeeseen, eivät huvikseen. Lisäksi heidän rahankäyttöään varjostaa usein huoli heidän jälkeensä jäävistä sukupolvista. Vaikka omaisuutta olisikin, sitä ei haluta laittaa rahoiksi, vaan säästää lapsia ja lastenlapsia varten.

Suunnitelmalliset viisikymppiset

Vanhussukupolven lapset, nykyiset 50-60-vuotiaat, ovat puolestaan eläneet toisaalta vanhempiensa säästäväisyyden alla, toisaalta yhteiskunnassa, jossa yltäkylläisyys ja kuluttaminen kuluttamisen vuoksi ovat vallanneet alaa yhä enemmän. He suunnittelevat rahankäyttöään yleensä tarkasti, mutta ostavat muuhunkin kuin tarpeeseen.

Tämän sukupolven taloudellinen tilanne on usein hyvin vakaa, mikä mahdollistaa lomamatkat, hemmotteluhoidot, säännöllisen ulkona syömisen ja erilaiset kulttuuripuolen menot. Ruokakaupassa ei ehkä enää jahdata tarjoustuotteita, vaan ostetaan sitä mitä halutaan – jopa kalliimpia terveystuotteita. Toisaalta rahaa kuitenkin myös säästetään – ehkä lapsia varten, ehkä ”pahan päivän varalle”. Kuluttaminen ei ole missään nimessä holtitonta, mutta ehdottomasti vapaampaa ja enemmän nautintoon tähtäävää kuin edeltävällä sukupolvella.

Pakon sanelemaa säästäväisyyttä

Nykyiset 30-40-vuotiaat elävät ruuhkavuosia, jossa perhe- ja työelämä yhdistyvät hektisellä tavalla. Kuluttaminen vaatii enemmän suunnitelmallisuutta kuin aikana ennen lapsia. Tämä sukupolvi avaa säästötilejä, suunnittelee tulevien viikkojen ruokaostoksia, ostaa lapsilleen välikausivaatteet mielellään tarjouksesta.

Kuluttaminen voi olla hyvinkin säästeliästä, mutta se on sitä usein niin sanotusti pakon sanelemana eikä siksi, että säästäminen olisi itseisarvo, kuten edellisillä sukupolvilla. Tähän vaikuttavat lasten olemassaolo ja työtilanne, joka ei tämän sukupolven edustajilla välttämättä ole vielä vakiintunut – eikä nykymaailmassa ehkä vakiinnukaan.

Toisaalta 30-40-vuotiaat ovat myös aiempia sukupolvia tiedostavampia suhteessa ekologiaan. Kuluttamista saattaakin rajoittaa ennen kaikkea pyrkimys ekologisempaan elämäntapaan. Vaatehankintoja tehdään kirpputoreilta, mutta toisaalta ostetaan myös laatua kertakäyttötavaran sijaan.

Kulutuskeskeiset nuoret

Nuoret (15-30-vuotiaat) ovat kaikkein kulutuskeskeisin sukupolvi. Kärjistettynä nuorille shoppailu on ajanvietettä siinä missä vanhemmille sukupolville vaikkapa kahvihetki ystävän kanssa. Tähän on varmasti vaikuttanut nykyisen mainonnan ja yltäkylläisyyden arkipäiväisyys, joka puskee silmille joka tuutista.

Toisaalta nuorten kulutustottumuksiin vaikuttaa myös sosiaalinen paine. Nuorten keskuudessa on paljon trendejä, joita noudattamattomat jäävät helposti myös sosiaalisesti porukan ulkopuolelle. Tekniikka on keskeisessä asemassa nuorten keskuudessa, ja esimerkiksi uutuuskännykällä voi nostaa sosiaalista statustaan. Jotkut taas osoittavat olevansa muita kovempia tai kypsempiä etsimällä tuoreimpia vuoden 2018 kasinoita internetistä. Identiteettiään etsivät nuoret ovatkin mainostajille otollinen kuluttajaryhmä.

Ylikuluttamisen ongelma

Ylikuluttaminen ja velkaantuminen ovatkin yhä useamman nuoren ongelma. Kuluttaa pitää, vaikkei siihen olisi varaakaan, sillä sosiaalinen paine ja oman identiteetin rakentaminen vaativat sitä ainakin jossain määrin. Nykynuorten saatavilla ovat myös erilaiset pikavipit, jotka saattavat houkuttaa talousasioissa kokematonta sukupolvea. Ne ovat näennäisen helppo keino saada varoja kulutustarpeiden toteuttamiseen.

Taloussuunnittelu

Tästä olisi helppo syyttää nuorten luontaista hedonismia, mutta asiaa on syytä tarkastella myös toisesta näkökulmasta: Nykynuoret ovat syntyneet hyvin kulutuskeskeiseen yhteiskuntaan. Onko heillä valmiuksia lähteä toteuttamaan erilaista kulutuskäyttäytymistä – etenkään ilman tiivistä ohjausta?

Tiedostavuus lisääntyy

Toisaalta, samoin kuin 30-40-vuotiaiden keskuudessa, myös nuorissa tiedostavuus lisääntyy koko ajan. Vaikka suuri osa nuorista kuluttaa vain kuluttamisen vuoksi, on kasvava määrä myös heitä, jotka kiinnittävät huomiota kulutuksen ekologiseen puoleen. Nuorten keskuudessa on yleistä, että jokin aate leviää. Nykyisin onkin nähtävissä ekohenkisyyden lisääntyminen. Siinä missä media vaikuttaa nuorten kulutustottumuksiin rohkaisevasti, mediassa lisääntyvät kuvat ja kertomukset maailman tilasta voivat vaikuttaa myös kulutusta hillitsevästi.

Yhä useampi nuori esimerkiksi ostaa ja myy tavaraa ja vaatteita kirpputoreilla. Tätä harrastetaan paitsi fyysisillä kirpputoreilla, lisääntyvässä määrin myös erilaisilla nettikirppiksillä. Niinpä yhteiskunnan digitalisoituminen ja sosiaalinen media voivat kulutuskeskeisyyteen yllyttämisen ohella johtaa myös ekologisten kulutustapojen leviämiseen.

Kuluttamalla identiteetti esiin

Selvää on, että nuoremmat sukupolvet luovat ja ilmaisevat omaa identiteettiään kulutuksen kautta aivan eri tavalla kuin nykyiset 50-90-vuotiaat. Kuluttamisen kautta kokeillaan uusia asioita ja elämisen muotoja, rakennetaan identiteettiä ja korostetaan omaa tapaa olla olemassa.

Nuoremmille sukupolville kuluttaminen onkin paljon muutakin kuin ”pelkkää kuluttamista”. Samalla kuitenkin näkyvissä on kuluttamistottumusten uusi aalto, jossa ekohenkisyys ja eettinen ajattelu valtaavat alaa – myöskin aivan toisella tavalla kuin vanhempien sukupolvien rahankäyttötottumuksissa.