Teamin voittoputkelle ei näy loppua, ja Kylmäkosken Veikkojen kotisivuilta ollaan saatu jo kolmasti lukea voitokkaista turnauksista. Faneille tällaisten raporttien lukeminen saattaakin käydä yksitoikkoiseksi, mutta jos olette kuulleet tämän jutun jo aikaisemmin, älkää keskeyttäkö, sillä minä haluan kuulla sen uudestaan.

Nollapeli ja hattutemppu

Ensimmäisessä ottelussa keltapaitojen vastustajaksi asettui sekä futsal- että kesäkentiltä tuttu PiPo-79 Tampereelta. Team oli saapunut keskelle Tammelan korpea ilman puolustuksen avainmiestä Joni "Mä Tuun Kyllä Seuraavalla Junalla" Koskista, sekä ottelusta toiseen vahvalla taisteluasenteella esiintyvää kokelas Rantalaa. Poissaolot eivät kuitenkaan häirinneet peluutusta ja pikkuleijonat saivat täydet kaksi kenttää kasaan toisin kuin vastustajansa, joka oli saanut sunnuntaiaamuna jalkeille vain kuusi pelimiestä.

Ottelu kulki alkukaudelta tutun kaavan mukaan. Ensimmäisellä jaksolla joukkueet kyttäilivät, mittailivat ja pelasivat rauhallista palloa, keltapaitojen hallittessa suurinta osaa kenttätapahtumista. Maalipaikat olivat molemmissa päissä vähissä, PiPo ei saanut aikaiseksi kuin yhden kunnon maalilaukauksen jonka Vellu Korhonen nappasi syliinsä leikiten. Jakson lopussa vierasjoukkueeksi arvottu keltainen painoi kuitenkin kytkintä ja siirsi vaihdekeppiä kohti koillista. PiPo pakotettiin virheisiin, ja Team siirtyi johtoon tutulla tavalla: Emppu Tuomi tykitti futsal-pallon (joka muuten saa pompata vain 50–65 cm, kun se pudotetaan kahden metrin korkeudesta) voimalla muurin ohi alanurkkaan voimahyökkääjä Jussi Erkinpojan häiritessä muurin työskentelyä.

Ensimmäisen jakson lämmittelyn jälkeen toinen kului täysin vierasjoukkueen tahtipuikon mukaan. PiPo väsyi panthera leon dynaamiseen ja aktiiviseen pallonsiirtelyyn, ja alko keskittyä roiskimaan pitkää ja korkeaa kohti Korhosen vartioimaa rysää. Kylve ei kuitenkaan tinkinyt pelityylistään ja maalipaikkojakin alkoi aueta huomattavasti enemmän. Ensimmäisenä iski Lauri Laaksonen Häklin oivaltavasta passista. Tämän jälkeen nähtiinkin todellinen harvinaisuus, kun ikinuori kalamies Teukka Raittinen haki pallon Ere Salmen jalasta, otti pari nopeaa tasajalkaloikkaa, huusi voimasanan ja tykitti ympärysmitaltaan 62-senttisen objektin tyylipuhtaalla kärkipotkulla takanurkkaan ohi tappiosta huolimatta paljon huippukoppeja ottaneen PiPo-veskan. Raittinen tuuletti maltillisesti, kaivoi kalastusluvan lompakostaan ja painui vaihtopenkille virittelemään virveliään virikkeellisesti värittyneitä vitsejä viljellen.

Viimeinen kymppi tanssittiin täysin leijonanpoikasten vetopasuunan törähtelyn tahtiin, pääpuhaltajana joukkueen toinen Erkki-lähtöinen, Emppu Tuomi. Isokasi osui kahdesti, paikkoja tosin siunaantui runsaasti muillekin. Erityisen mieleenpainuva oli Tuomen jälkimmäinen. Mies riisti pallon omassa puolustuspäässä, otti suunnan kohti vihulaisen maalia ja muutamalla nopealla askeleella jätti jälkeensä kolme punapaitaa. 2-1 -hyökkäys sai eriskummallisen käänteen, kun Tuomi kajautti ilmoille röheällä rintaäänellään: "Karhu!" ja katsoi gauchomaisesti kohti vastakkaista kulmalippua. Esimiesasemassa kouliintuneen Tuomen kajahdus oli siinä määrin vakuuttava, että tilanteen kolme muuta osanottajaa (maalivahti, puolustaja ja Teamin hyökkääjä) ryntäsivät tyttömäisesti kiljuen kohti lähintä uloskäyntiä jättäen verkon perukoille johtaneen väylän täysin auki. Emppu kiitti ja sinetöi keltapaitojen voiton ottelun kolmannella osumallaan.

Ottelun onnistujia olivat ehdottomasti hattutempun viimeistellyt Tuomi, laukauksellaan kaikki yllättänyt Raittinen sekä koko leijonalauman erittäin hyvin toiminut ja ensimmäisen nollapelinsä ansainnut joukkuepuolustus.

Ensimmäistä kertaa tappioasemassa

Päivän jälkimmäisessä kamppailussa kentälle asteli kautensa puhtaasti kolmella voitolla avannut vihreäpaitainen Parolan Visa, ennakkokaavailuissa sarjan yksi vahvimmista nipuista. Ottelun ensimmäinen jakso olikin äärimmäisen tiukkaa ja tasaista vääntämistä, ja keltaisten puolustusta haastettiin jatkuvasti sekä nopeilla vastaiskuilla että pitkillä palloralleilla. ParVin hyvä tatsi sai leijonien puolustuksen hieman hämilleen, ja ensimmäiset viisi minuuttia leijonaluotsi "Veeti" Airaksinen keskittyikin organisoimaan puolustusnelikon toimintaa. Talvikauden ensimmäinen todellinen puolustuspään nukahdus sekoitti tällä kertaa kotijoukkueena pelanneen, 575:n nanometrin aallonpituutta heijastavia paitoja päällään kantavien tavisten otteita. Takaa-ajoasemassa ensimmäistä kertaa.

Teamin paletti sekosi pahasti. Omissa tehtiin ihmeellisiä virheitä, eikä pallo pysynyt oikein kenelläkään jalassa kun tarkoitus oli lähteä vastaiskuihin. Syötöt karkailivat ja miehet juoksivat päättömästi mihin sattuu. Ensimmäisessä ottelussa loistavasti toiminut nelikkopuolustus harhaili ja löysäili, miesvartiointi petti monesti. Korhonen esitti hyviä otteita ja piti torjunnoillaan keltaiset pelissä mukana, mutta ParVi päästettiin liian monta kertaa hyvään sektoriin. Ruohonvihreät tinttasivat pallon jo toistamiseen verkon perukoille Teamin keskittyessä panikoimaan ja mutisemaan tuomareille. Toisessakin päässä nähtiin muutama hyvä tilanne, mutta viimeistely oli luokatonta kautta linjan: vedot painuivat järjestäen Eerikkilän liikuntahallin jumppaosastolle.

Vastatuulesta, silmiä häikäisevästä auringosta ja räntäsateesta huolimatta leijona ei kuitenkaan luovuta. Vai oletteko joskus nähneet valtavan afrikkalaisen kissapedon aukaisevan sateenvarjon tai kiiruhtavan apteekkiin hakemaan finrexiniä flunssaoireisiin? Team ryhdistäytyi ja kokosi rivinsä. Pallo painettiin väkisin Visan päähän ja vetoja alkoi sadella heikommistakin kulmista. Erityistä taisteluasennetta osoitti Ere "Kylmäkosken Esko Eerikäinen" Salmi, joka haastoi nopeilla rytminvaihdoksillaan ParVi-pakkeja useaan otteeseen. Eren vihainen murahtelu tuotti ennen pitkää tulosta, kun mies ohjasi treenatulla sixpackillaan (katso kuva) Tuomen lujan laukauksen ohi sielunvihollisenpunaiseen pukeutuneen maalivahdin vain kolme sekuntia ennen taukovihellystä.

Tauolla kuultiin lisää vihaista murinaa, tällä kertaa päällikköleijonien kidoista. Alfauros Airaksinen tylytti joukkuettaan vahvalla kritiikillä, samoin kuin tämän uskollinen kumppani, johtajanaaras ja kapteeni Lauri Laaksonen. Voimakasluontoisten liiderien herättely sai pelokkaat leijonanpennut paljastamaan kurkkunsa valmentajalle, joka kuitenkin käänsi söpöt ja pörröiset karvapallerot jälleen jaloilleen rohkaisevalla motivoinnilla. Tauon aikana emonsa helmoissa kehräävistä pennuista kasvoi täysikasvuinen ja ennen kaikkea verenhimoinen lauma metsästäviä petoja.

Uusi ilme näkyi kentällä välittömästi. Palloa pidettiin ensimmäistä jaksoa rohkeammin, syötötkin alkoivat napsua kohdilleen. Peli runtattiin väkisin tasoihin Mikko Mähösen toimesta, kun ParVin kolme puolustajaa väistyivät suosiolla tämän hurjan kuolaavan olemuksen tieltä. Keskikaistalle jäi leijonanmentävä aukko, ja Mähösen pitkä pallonkuljetus päättyi napakkaan vasurikärkkäriin. Syötön osumaan tarjosi heittokalastaja Raittinen.

Ottelu alkoi kallistua kotijoukkueelle, kun erkinpojat Tuomi ja Häkli juonivat johtomaalin vain hetken tasoituksen jälkeen. Tällä kertaa Tuomi tarjoili, ja Puistotien legendaarisesta palloilijahautomosta oppinsa hakenut Häkli osoitti fútebol de salãon salatieteiden olevan hyvin turhia jaarittelemattoman miehen hallussa. Pian maalin jälkeen nähtiin todellinen leijonien taisteluilmeen kuva, kun Tero Raittinen pelasti varman takaiskumaalin mahtavalla, liioittelematta kahdenkymmenenviiden metrin uhrautuvalla liu'ulla.

Viimeisellä kymmenminuuttisella nähtiin erittäin aaltoilevaa futsalia. Tilanteet vaihtelivat päästä päähän, molempien joukkueiden hakiessa aktiivisesti täysosumia. Leijonien puolustus taisteli uhrautuvasti, laukauksia peitettiin kaikilla mahdollisilla ruumiinosilla. Vaikka ParVi Häklin maalin jälkeen hienoisesti painostikin, iskivät narsissipaidat jälleen. Koko syyskauden hiottu kulmakuvio tuotti vihdoin tulosta Tuomen tsipatessa pallon etutolpalla päivystäneelle väkivahvalle Häklille. Tämä otti pallon kontrolliinsa pehmeästi massiivisella rintakehällään, malttoi kunnes Ere Salmi hakeutui oivaan maalintekopaikkaan ja luopui pelivälineestä juuri oikealla hetkellä. Viherpaitojen puolustuksen ihmetellessä leijonalauman taktista tanssia sai Salmi tilaa iskeä Teamin jo kahden maalin karkumatkalle. Maalin jälkeisessä huumassa leijonien vaihtopenkki ihmetteli kummallista purisevaa ääntä, kunnes joku äkkäsi Airaksinen kehräävän tyytyväisesti penkin päässä häntäänsä kääriytyneenä.

Pelillinen lukko oli lopullisesti murrettu, ja pian soi jälleen. Erinomaisesti koko turnauksen ajan jalkoihin ja rintoihin napsuneet Korhosen pitkät avaukset tavoittivat ParVi-maalille rynnänneen Mähösen hartioidentapaisten välissä heiluvan onton kuulan. Kahden ilmatäytteisen kohtaus päättyi leijonien tuuletuksiin Mähösen onnistuessa muuttamaan pallon lentorataa ohi vastaantulleen maalivahdin. Tämän jälkeen kullankeltaiset kissapedot keskittyivät puolustukseen ja ParVi hyökkäsi ajoittain kovallakin riskillä. Yksi osumakin nähtiin, kun vihertävät pääsivät yrittämään lähietäisyydeltä Korhosen torjunnan kakkospallosta. Todellista kiriä ei Visa kuitenkaan enää onnistunut luomaan, ottelun viimeiset kaksi minuuttia Team puolusti tiiviisti eikä lähtenyt höntyileviin vastahyökkäyksiin. Teamille jälleen täysi pistepotti.

Ensimmäistä kertaa takaa-ajoasemaan ajettu leijonalauma osoitti kypsyyttä ja henkistä vahvuutta ensimmäisen jakson sähläyksestä huolimatta. Rivit onnistuttiin kasaamaan tauon aikana, kiitos siitä kuuluu joukkueen pelaajavalmentajalle "Veeti" Airaksiselle ja esimerkillään johtavalle kapteenille "Loska" Laaksoselle. Edellämainittujen johdolla koko joukkue ryhdistäytyi jälleen taistelemaan täydestä pistepotista. Tero Raittisen uhrautuva puolustus näytti mallia nuoremmmille pelureille, ja Vellu Korhonen ehti venyä niiden vetojen tielle jotka eivät jostain syystä Teukkaan kilpistyneet. Kolmelle takaiskulle Korhonen ei yksinkertaisesti mahtanut mitään, ne laitettakoon harvinaisten merkkausvirheiden piikkiin. Kotimatkalla nähtiin vielä yksi taidokas suoritus, kun senioriauto väisti KylveAkatemiasta karannutta Mikko Peuraa pimeällä maantiellä Joni Koskisen kuuluisaksi tekemällä vettä korvasta -harhautuksella.

Kylve Team joulutauolle puhtaalla pelillä

Jos teksti kerran aloitettiin kliseellä, pitää se ehdottomasti sellaiseen lopettaakin: Vaikeuksien kautta voittoon. Teamin jälkimmäinen ottelu kuvastaa hyvin sitä asennetta, jolla pikkuleijonat tällä hetkellä pelaavat. Vaikka maaleja tulee välillä omiinkin, porukka keräillään jälleen jaloilleen ja taistelu aloitetaan alusta. Vaikeasta alusta huolimatta Team onnistui kuin onnistuikin jatkamaan maagista voittoputkeaan, ja lähtee juhlakauden tauolle lohkonsa piikkipaikalta täydellä pistepotilla. Vuodenvaihteen jälkeen Team jatkaa 14.1. Iittalassa.

Kylve Team toivottaa kaikille futsalin ystäville (ja ehkä vähän muillekin) oikein hyvää juhannusta!

Teamin sisäinen pistepörssi tauolle siirryttäessä:
V-M Korhonen mv: 6 0+3 = 3
Mikko Nieminen mv: 2 0+0 = 0
Juha-Pekka Tuomi: 8 15+6 = 21
Mikko Mähönen: 8 11+4 = 15
Lauri Laaksonen "C": 8 5+5 = 10
Ere Salmi: 8 5+4 = 9
Joni Koskinen: 6 3+4 = 7
Ilari Rantala: 6 3+2 = 5
Petri Airaksinen: 8 3+2 = 5
Tero Raittinen: 6 1+4 = 5
Jussi Häkli: 8 1+4 = 5
Jani Kirjavainen: 8 2+0 = 2
Juha Hevonoja: 2 1+0 = 1
Ilkka Huhtanen: 2 0+0 = 0